pikselikuva
MEILLÄ KAIKILLA ON OIKEUS TERVEELLISEEN SISÄILMAAN

"Sisäilman laadulla on merkittävä vaikutus väestön terveyteen ja hyvinvointiin. Altistuminen sisäilman mahdollisille epäpuhtauksille heikentää terveyttä ja voi aiheuttaa esimerkiksi hengityselinten sairauksia, allergioita ja hengitystiehyeen ärsytystä". Maailman terveysjärjestö WTO:n raportti: Oikeus terveelliseen sisäilmaan Bilthoven, Hollanti, toukokuu 2000.

Kehittyneissä yhteiskunnissa ihmiset viettävät suurimman osan ajastaan sisätiloissa; kotona tai töissä, koulussa tai liikennevälineissä. Suomalainen viettää elämästään jo keskimäärin 90% sisätiloissa. Tästä syystä meidän tulee arvostaa sisäympäristöä, sitä ympäristöä, jossa elämme. Me kaikki tiedämme myös kokemuksesta, että sisäympäristön parantaminen edistää niin hyvinvointia kuin suorituskykyäkin. Heikkolaatuinen sisäympäristö aiheuttaa hyvinvointivelkaa.

Mitkä tekijät vaikuttavat käsitykseemme sisäilmanlaadusta?

Raikkaan ilman määrä. Ihminen tarvitsee 12 kuutiometriä puhdasta ilmaa.

Ympäristön lämpotasapaino. Lämpötasapainoon vaikuttavat useat ympäristötekijät, joihin voidaan kuitenkin vaikuttaa ilmastointijärjestelmän avulla.

Hyväksyttävä sisäilmanlaatu. Sisäilmanlaatua voidaan pitää hyväksyttävänä, mikäli sen sisältämät epäpuhtaudet eivät vaikuta ihmisten terveyteen ja mikäli enemmistö ihmisistö on sisäilman laatuun tyytyväisiä.

Valot ja äänet. Valo on tärkein päivärytmiimme vaikuttava tekijä. Liian kirkkaat valot samoin kuin häiritsevät äänet aiheuttavat ärsytystä ja lisäävät ihmisten kokemaa stressiä.

Henkilökohtaiset tekijät ja mieltymykset. Miellyttävyyden kokemus riippuu osittain yksilöllisistä tekijöistä, kuten fysiologiasta, aktiivisuustasosta ja vaatetuksesta.

 


Takaisin | Tulosta sivu